Filosofian tohtori (Ph.D., London City University), EMBA Tuomas Auvinen on toiminut luovuuden ja kulttuurikentän johtamisen parissa koko työuransa. Hän on toiminut mm. Suomen Teatteriliiton (nykyinen Suomen Teatterit ry) toimitusjohtajana, Suomen Kansallisteatterin hallintojohtajana sekä Sibelius-Akatemian rehtorina ja dekaanina. Lisäksi Auvisella on laaja kokemus luovan johtamisen kouluttamisesta ja konsultoinnista perustamansa Creader Oy:n kautta, mm. Aalto EE:n EMBA- ja JOKO-ohjelmissa.

Miten muutos kontrollista luottamukseen ja vapauteen toteutetaan?

'Uusi johtajuus’, ’itseohjautuvuus’ ja ’tuotantotaloudesta asiakastalouteen’ ovat ilmiöitä, joihin ei nykypäivänä voi olla törmäämättä. Jollain tavalla nämä varmaan liittyvät toisiinsakin vaikka yksittäisinäkin tuntuvat ajoittain tuottavan päänvaivaa – ainakin minulle. Karoliina Jarengon blogi itseohjautuvuudesta janalla laukaisi minussa tarpeen koettaa suhteuttaa näitä asioita toisiinsa. Siinä, missä uusi johtajuus siirtyy kontrollista luottamukseen, siirtyvät uudet organisaatioajatukset kontrollista vapauteen. Nelikentässä ne voisivat näyttää vaikka tältä:

Kontrolli kuuluu perinteisesti tuotantotalouden maailmaan ja luottamus ja itseohjautuvuus taas uuteen asiakastalouden maailmaan. Jaana Rosendahlin Boardman blogi sekä hyvät keskustelut hänen ja Risto Havusen kanssa saivat minut vielä lisäämään kuvioon nuo ilmiöt. 

Me kaikki osaamme hahmottaa, että Futuricen, Vincitin ja Reaktorin kaltaiset uudet yritykset ovat jossakin nelikentän oikeassa ylälaidassa. Mutta entäs me muut – julkisen sektorin organisaatiot sekä erilaiset mammutit ja legacy-organisaatiot? Miten me tällä akselistolle sijoitumme? 

Vastaus voisi lähivuosina olla vaikka tällainen, jossa alhaalla vasemmalla olevat organisaatiot ovat hiipumassa, suuri massa on tekemässä muutosta keskivaiheilla ja edelläkävijät ovat jo luottamuksen, vapauden ja asiakastalouden maailmassa oikealla ylhäällä.  

Päänvaivaa monille tuntuu aiheuttavan se, miten tämä muutos kontrollista luottamukseen ja vapauteen toteutetaan. Siirrymmekö hallituksen päätöksellä yön yli uuteen aikakauteen? Tuskin.

Kyseessä on suuri kulttuurin muutos johtamisessa ja organisaatiossa. Ilman, että ihmiset ovat siinä mukana, ei muutosta synny. Ehdotankin, että lähdemme liikkeelle analysoimalla lähtötilanteen ja sitten miettimällä ne askeleet, ’rappuset’, joilla lähdemme liikkeelle. Määritämme tavoitteen ja sitten mietimme, millä konkreettisilla teoilla pääsemme sitä kohti.   

Tärkeää on, että johtamisen ja organisaation muutoksessa tuemme myös ihmisten ajattelun kehittymistä ja muutosta. Jos on työskennellyt vuosikymmeniä tiukassa kontrollissa ja ohjattuna ei muutos vapauteen ja itseohjautuvuuteen tapahdu hetkessä – eikä missään tapauksessa ilman tukea! 

Kuulostaa hienolta, eikö? Kyynikko sanoo nyt, että helppohan konsultin on siellä kirjoitella kun käytännössä asia on paljon vaikeampaa. Näin toki on!

Toisaalta, US Army kykeni tähän muutokseen Irakissa taistellessaan Al Qaidaa vastaan 2000-luvun alkuvuosina. Kenraali McChrystal kuvaa muutosta kirjassaan ’Team of Teams’. Vasta muuttamalla organisaatiotaan ja johtamistaan he rupesivat pärjäämään sodassa adaptiivista terroristiryhmää vastaan. Sijoitin heidän kehityksensä vielä yhteen kuvaan:

Jos US Army on pystynyt tähän muutokseen, niin pystymme me muutkin! 

Olen mielelläni apunasi yhdessä Hippocampuksen kollegoiden kanssa, kun lähdet viemään organisaatiotasi kohti tätä uutta maailmaa!