Rentoudu ja valpastu

24.8.2017 15:29 0 Comments

Syksy saa ja arkinen aherrus (lue: ryntäily) on alkanut. Joillakuilla säntäily ei edes katkennut lomaan, kun silloinkin tuppasi olemaan aika täyttä. Leppeää elo-syyskuuta on ihanasti yhä jäljellä, ja mukavia kynttilä-rapu-tofu-papu-illallisia, mikä nyt sattuu ikiomaan personoituun valioosi sopimaan (😊), on hauskaa laittaa ystäville, tai vaikkapa nautiskella ihan yksin fiilistellen lyhtyjen tunnelmasta, kun on taas iltaisin pimeää, ja tietää milloin voisi olla sopivan ryhdikästä mennä nukkumaan.

Olemme viettäneet kesää, ja meillä on jälleen virtaa lähteä purkamaan syksyn sumppua ja juoksemaan moninaisia askareitamme kasaan. Haluamme aloittaa työmme hyvällä moodilla, ja puhkumme tarmoa kehittäessämme uutta, virittäessämme vanhaa, vaihtaessamme uuteen.

Siis on aika rentoutua – ja valpastua. Mitä tällä (ehkäpä jonkun korvaan ristiriitaisellakin) toteamalla tarkoitan?

Tunnistako tilan/tilanteen, jossa hyvää tekevän hetkesi tai pidemmänkin jaksosi päätteeksi koet kirkkaan ajatuksen, saat mainion idean, haluaisit riemusta pompahdellen rynnätä kertomaan oivalluksesi ja uudistumisesi jollet nyt aivan koko maailmalle, niin ainakin jollekulle! Pursut intoa, ja mikä parasta – selkeyttä, suunnan sutimisen sijaan tiedätkin, miten tässä nyt kannattaa toimia.

Mikä mahdollisti kirkkauden hetkesi?

Valppaus, se mahdollisti hyvän, jopa loistokkaan olosi. Sen myötä pääsit tilaan, jossa mitä todennäköisimmin oleilisit mieluiten vähän useamminkin. Onhan se nyt mahdottoman mukavaa, kun tietää minne mennä ja miten. Askeleet hahmottuvat, ja eipä se nyt kamalan huonolta tunnu se toisten antama palautekaan kun sinusta paistaa idearikkaus, tavoitteellisuus ja innostuneisuus. Ja kun he vielä innostuvat mukanasi!

Millähän konstein tätä kirkkauden paistetta nyt sitten saisi siihen jokapäiväiseen tahtiimme, niiden lukuisten velvoitteiden ja aikataulutusten täyttämään, ihan itse valitsemaamme tiehen. Yllättävän saatavilla se voi olla, jos me sinne kaikenlaisten arvotustemme ja arvostustemme keskelle sen päättäisimme laittaa -  ja valitsisimme sen myös yhdeksi velvoitteeksemme kaikkien muiden jo olemassaolevien joukkoon.

Rentoutumisen. Sen me voisimme sinne omaan arkeemme sovittaa. Onhan se Arki Aikamoista Aherrusta, arkista ja aikataulutettua, mutta lähestulkoon aina ehdimme tehdä sen minkä arvotamme tärkeimmäksi. Löydätkö ajatuksen siitä, että joka päivä on myös ”lomapäivä”, johon on mahdollista sovittaa omiakin minihetkiä? Muistatko laittaa arkeesi niitä tiloja, jopa kymmenminuuttisia, jolloin rentoudut?

Jos toteutat omaa keinoasi aika säännölliseenkin tapaan, se juurtuu sinne aherrustesi sekaan – ja huomaat saavasi aivan mainion palkkion: selkiytymisen tunteen ja paljon enemmän ”aikaa” arkeen. Koska oletkin jo perillä - rentona, ja valppaana.

Lisäinspiraatiota mm. näistä lempiteoksista:

Jon Kabat-Zinn: ”Olet jo perillä – Tietoisen läsnäolon taito”

Rasmus Hougaard, Teetta Kalajo: ”Tilaa ajatella – Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla”

Tommy Hellsten: ”Ajan takaa – kauemmas katsomisen taidosta”

(Kirjoittaja aikatauluoptimoi osan kesäänsä ja arjen aloitustaan -  ja kirjoitteli sitten parina päivänä muutaman tämäntyyppisen tekstin etänä, mökkimaisemassa.)