Haaveena käytännön ratkaisut ja mielen hyvinvointi
Suurmiesteorioista ryhmän viisauteen
Matkan varrella johtamista on kehitetty muun muassa suurmiesteorioiden ja ”one best method" ajattelutapojen mukaisesti. Ihmisiä on tyypitelty ominaisuuksien mukaan ja pyritty luomaan ohjekirjoja eri tilanteisiin. Kattavana ajatuksena se, että organisaatiot ja sitä kautta ihmiset ovat koneita, joita on suunnitelluilla "oikeilla vastauksilla" mahdollista virittää parempiin suorituksiin.
Nykyisellään alati tihenevät ja kertarysäyksellä tapahtuvat muutokset edellyttävät ihmisten ja asioiden johtamiselta ketteryyttä ja toiminnan systeemisyyden huomioimista. Ylhäältä alas johtaminen on korvautunut alhaalta ylös toiminnalla. Kone-ajattelun sijaan organisaatiota kehitetään jatkuvassa muutoksessa elävinä organismeina. Valmiiden vastauksien varaan rakentunut johtaminen painottuu enemmän käytännön kokeiluihin ja niihin liittyvään oppimiseen. Usein riittää se, että päästään eteenpäin!
Yritysten/organisaatioiden menestyksen valttikortit ovat uudenlaisissa
liiketoiminta - ja palvelumalleissa. Kaikkien ihmisten johtajien tehtävänä on viedä käytäntöön nämä
asiakasymmärryksestä ja työntekijäymmärryksestä luodut ja kilpailuetua tuovat
toimintamallit.
Menestystekijöiden oivaltaminen, verkostojen johtamisen
merkitys ja hybridityötavat ovat vaikuttaneet johtamistaitojen kehittämisen painottuvan
enemmän fasilitoivaan vuorovaikutukseen, kokemusten käsittelyyn ja ryhmässä
olevan viisauden esiin nostamiseen. Tätä kuvaa hyvin johtamistaidon edistämiseen
liittyvä käsitteistö. Ensin se oli koulutusta, sitten valmennusta ja nykyisellään
yhä kasvamassa määrin coaching- ja työnohjaustyyppistä.
Käytännön ratkaisuja ja mielen hyvinvointia
Oma arvaukseni tulevasta ja organisaatioiden ulkopuolelta
hankittavasta palvelusta on kahden suuntainen. Ensinnäkin kaikille kaikkea -ohjelmien
sijaan hyöty on entistä vahvemmin sidottu yksittäisten käytännön ongelmien
ratkaisuun "Leadership development as Service" tyyppisesti.
Tällöin kehitystyö on palvelu, joka luo arvoa arjen johtamistyölle.
Yhdelle se voi olla enemmän perussuorituksen varmistamista, esimerkiksi tukemalla
työn priorisointia hallinnollisen työn ja ihmisten johtamiseen käytettävän ajan
määrästä. Toiselle ehkä enemmän tulevaisuuden pohtimista ja sen kannalta
kriittisten osaamisten kartoittamista sekä kehityssuunnitelmien tekemistä. Ja
tietysti kaikkea tämän väliltä.
Toinen suunta on jaksamisesta huolehtiminen. Nyt jo käytössä
olevat johdon coaching -ja työnohjuspalvelut antavat eväitä tähän suuntaan,
mutta niillä on omat rajoitteensa, koska ne tavoitteidensa mukaisesti keskittyvät työn tuloksellisuuden, tutkimisen ja kehittämisen suuntaan.
Johtajan työhön ja psyykkeeseen usein liittyvät yksinäisyyden,
riittämättömyyden, keskeneräisyyden ja ristipaineen tunteet. Pahimmillaan jatkuva
stressitila johtaa ylikierroksiin, uniongelmiin, muistin ja muiden kognitiivisten
toimintojen häiriöihin. Mieleen liittyvien kuormitustekijöiden käsittely vaatii
palveluja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haasteena tulevaisuudessa ovat kuormituksen keventämiseen liittyvien käytäntöjen normalisoiminen ja toisaalta
oman haavoittuvaisuuden myöntäminen. On suurta tuhlausta ajaa itsensä
henkisesti loppuun ja sitten vasta hakea apua!
Yrittäjän ensimmäinen neljännes on nyt täynnä. Seuraavan pituus on niin sanotusti korkeemmas käres. Kiitos kaikille asiakkaille ja kollegoille tähänastisesta. Jatketaan tekemistä hyvän työelämän ja johtamisen työrauhan puolesta!
YTM, Executive MBA Risto Havunen on sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti. Hän on toiminut johdon konsulttina yli 20 vuotta HippocampusNetworks yrityksensä kautta ja kirjoittanut aiheesta useita johtamisoppaita. Lisäksi Risto pitää psykoterapeutin vastaanottoa Terveystalossa erityisesti johdon hyvinvointiin liittyen.
0 kommenttia :