Johtajan jaksaminen
Yksin ja ilman suuntaviivoja?
Uupumisen taustalla on tilanne, jossa valmiiksi
kuormittavaan siviilielämään tulee työelämästä ylimääräistä painolastia tai
toisinpäin, kuormittavan työelämän tilanne syvenee siviilielämän vaikutuksesta.
Kehityskaari noudattaa usein seuraavaa kaavaa. Askellus alkaa pitkittyneellä ja
aivoja ylikuormittavalla stressitilanteella. Mielellä ole mahdollisuutta
palautua. Pitkäkestoinen stressi syö henkistä kulutuskestävyyttä ja muuttuu
uupumukseksi. Lopulta ahdistuksen ja masennuksen ryppääksi.
Johdon jaksamisesta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin muun
organisaation, mutta kuormitustekijät ovat erilaisia. Asiantuntija vastaa
omassa työssään yleensä kapeammasta osa-alueesta ja johto asemansa mukaan
kokonaisuudesta. Johdon perustehtävä on näyttää suuntaa ja luoda riittävät
edellytykset sujuvalle työskentelylle.
Johdon jaksaminen vaikuttaa laajasti työyhteisön toimintaan
Ongelmat jaksamisessa näyttäytyvät kahden tasoisina. Ensinnä
luonnollisesti yksilön hyvinvointiin liittyen, mutta johdon jaksamisella on
myös laajemmat vaikutukset, koska organisaation eri tasoilla toimivat
esihenkilöt onnistuvat alaistensa onnistumisen myötä. Jos johdon toimintakyky on hatara, sillä on
suora vaikutus työyhteisön jaksamiseen. Vakioidussa tilanteessa itseohjautuvuus
kantaa, mutta erityistä uudistumista vaativassa tilanteessa johtamattomat
muutokset usein henkilöityvät, muuttuvat ilmapiiriongelmaksi, vaikuttavat
negatiivisesti organisaatioon ja saattavat pidemmällä aikavälillä aiheuttaa
uupumista ja mielenterveyden ongelmia.
Usein ”kamelin selkä” katkeaakin juuri muutostilanteissa.
Kun tilanne on epävarma, turvaudutaan helposti olemassa olevaan osaamiseen ja
huoli tulevaisuudesta kanavoituu aktiviteettitason nousuksi. Paineen lisääntyessä
työkuorma kasvaa kasvamistaan, kunnes jaksaminen kohtaa rajansa.
Käyttäytymiselle on tyypillistä se, että poikkeavissa tilanteissa tukeudutaan
työhistorian aikana opittuihin keinoihin. Epävarmuus ohjaa nojaamaan vanhaan,
ei uskalleta tai osata päästää irti ja delegoida tehtäviä eteenpäin.
Valheellinen tunne turvallisuudesta johtaa tehtävien kasautumiseen ja
kuormittuneisuuden tunteeseen.
Omien ajatusten sanoittaminen purkaa kuormaa
Johdon jaksamisongelmien taustalla olevia tekijöitä ovat
usein työn luonteeseen kuuluvat jatkuvan keskeneräisyyden sekä
riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunteet. Mitä korkeammalla työ on
organisaation hierarkiassa, sitä vähemmän on mahdollisuuksia keskustella
pidäkkeettömästi ammattiin ja siviilielämään liittyvistä tekijöistä. Johdon
jaksamisen varmistamiseksi onkin tärkeää tarjota henkilökohtaisen tuen
mahdollisuutta, jossa voi vaihtaa ajatuksia työn haasteista. Ulkopuolisen avun,
kuten mentoroinnin, coachingin, työnohjauksen ja psykoterapian hyödyntäminen,
ovat perusteltuja tukityökaluja erityisen haastavissa ja voimavaroja
kuluttavissa tilanteissa.
Huomioin kiinnittäminen johdon jaksamiseen on erityisen
tärkeää siksi, että tehtäviin päätyy henkilöitä, jotka ovat pärjääviä asiansa
osaavia ammattilaisia. Tähän sinänsä myönteiseen asiaan ankkuroituu yksi
merkittävä sudenkuoppa: oletetaan, että johto säilyttää toimintakykynsä
kaikissa olosuhteissa. Usein johtajan työuupumisen taustalla on
yksinkertaisesti tuen puute.
YTM, eMBA Risto Havunen on sosiaalipsykologi ja
psykoterapeutti. Hän on toiminut johdon konsulttina yli 20 vuotta HippocampusNetworks yrityksensä kautta ja kirjoittanut aiheesta useita johtamisoppaita.
Lisäksi Risto pitää psykoterapeutin vastaanottoa Terveystalossa erityisesti
johdon hyvinvointiin liittyen.
Kirjoitus on julkaistu alkuperäisesti Haus kehittämiskeskuksen sivuilla
0 kommenttia :