Esihenkilö ei ole superihminen – jatkuva kuormitus vie inhimillisyyden

 



Tuoreen Miten Suomi voi -tutkimuksen (1.10.2025) mukaan joka neljäs esihenkilö kokee uupumusta tai uupumisoireita. Joka kymmenes kuuluu todennäköisen työuupumuksen ryhmään. Lisäksi kognitiiviset häiriöt – kuten keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat – ovat lisääntyneet lievästi esihenkilöillä kesän 2023 jälkeen.

Mielen hyvinvointi on keskeinen osa esihenkilöiden toimintakykyä alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Työ kuormittaa sosiaalisesti ja kognitiivisesti. Kuormittuneisuuteen liittyvät ongelmat tulevat esiin juuri niissä tilanteissa, joissa esihenkilö on työmaallaan eli  vuorovaikutustilanteissa alaistensa kanssa. Kyky käsitellä erilaista tietoa, perä perää jatkuva palaveriruuhka ja asioista toiseen siirtyminen haastavat mielen voimavaroja.

Esihenkilö onnistuu työssään alaisten onnistumisen kautta. Hyvä johtaminen auttaa luomaan edellytykset sujuvalle työnteolle. Esihenkilön kohtaamiset yksilöiden ja tiimin kanssa määrittelevät onnistumisen asteen. Kun henkinen työkyky heikkenee, esihenkilön paras terä tylsyy.

Esihenkilön arkea kuormittavat monet tekijät, joita ei aina tunnisteta. Näitä ovat muun muassa:

·         työn organisoinnin haasteet: keskeytykset, palaverien määrä, epäselvä kokonaiskuva
·         ihmisten johtamisen paineet: alisuoriutuminen, muutosvastarinta, huoli alaisten jaksamisesta
·         psykologinen kuormitus: riittämättömyyden tunne, yksinäisyys, jatkuva tavoitettavuus
·         rooliristiriidat: epäselvät odotukset, delegoinnin vaikeus, johdon tuen puute
·         resurssien niukkuus: liian vähän aikaa, liian paljon vastuuta, liiallinen työn määrä

Pitkään jatkuva ylikuormitustilanne kuluttaa ja väsyttää, ja aiemmin empatiakykyinen esihenkilö muuttuu kyyniseksi ja kylmäkiskoiseksi. Henkinen etääntyminen työstä ja työyhteisöstä lisääntyy. Ylikuormitustilanne johtaa usein eristäytymiseen, mikä lisää entisestään yksinsuorittamista ja vähentää delegointia. Raskaassa kuormitustilanteessa epäonnistumiset tulkitaan helposti itsestä johtuviksi, itsekriittisyys kasvaa, omaa pahan olon tunnetta analysoidaan ja sen syitä mietitään, mikä puolestaan lisää ahdistuneisuutta ja vahvistaa uupumuksen kokemusta.

Vastuu omasta jaksamisesta on ensisijaisesti yksilöllä itsellään, ja apua jaksamisen ongelmiin pitää hakea mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. Yksittäisen esihenkilön näkökulmasta ongelmaksi muodostuu se, että mieli sopeutuu jatkuvaan ylikuormitustilaan, eikä uupumisen oireita havaita tai oteta vakavasti riittävän ajoissa. Siksi myös organisaatioiden on aika tunnistaa nämä kuormitustekijät ja luoda rakenteita, jotka tukevat esihenkilöiden hyvinvointia – sillä uupumistilanteissa ne näyttäytyvät laajalti työryhmissä päätöksenteon, vuorovaikutuksen, empatian sekä yhteistyötaitoihin liittyvinä ongelmina ja vaikuttavat sitä kautta suoraan toiminnan tuloksellisuuteen.


YTM, executive MBA Risto Havunen on sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti. Hän on toiminut yrittäjänä ja johdon konsulttina yli 25 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita johtamisoppaita. Vastaanotollaan hän keskittyy erityisesti esihenkilöiden hyvinvointiin. Hänen uusin kirjansa Jaksamisen opas esihenkilölle on käsikirja uupumuksen torjuntaan. Kirja tekee näkyväksi esihenkilöiden kuormitustekijät ja antaa keinoja jaksamisen tueksi. 

Varaa aika johdon terapiaan  tai tilaa Jaksamisen opas esihenkilölle kirja

Kirjoitus on alkuperäisesti julkaistu Aamulehdessä 25.10.2025

0 kommenttia :