Dopamiinia kuplassa

26.11.2015 20:40 1 Comments

Kasvatustieteen maisteri ja Certified Results Coach Mari Blomqvist toimii johdon ja työyhteisöjen valmentajana. Hänen intohimonsa kohteita ovat valmentava johtajuus ja arvostava vuorovaikutus.  Valmennus on hänen mielestään onnistunut, kun sillä on aitoa vaikuttavuutta arkeen.


Kuuntelu, kysyminen ja kiinnostus tekevät johtamisesta valmentavaa

Meillä kaikilla on kokemuksia siitä, kun olemme todella innostuneet ja motivoituneet tekemään jotakin. Yleensä siihen on liittynyt jokin oma oivallus siitä, miksi asia on tärkeä ja miten aikoo asian tehdä. Vai onko sinulle joskus käynyt niin, että tämä into olisi tullut ulkoapäin? Siten, että joku olisi käskenyt tekemään jotakin, ja olisit siitä aivan valtavasti innostunut?
Valmentavan johtamisotteen ydin on neuvomisen ja käskyttämisen sijaan kohdistaa huomio siihen, miten saisi työn tekijän itse oivaltamaan ja ratkomaan työhönsä liittyvät asiat. Tämä ei pelkästään säästä esimiehen aikaa, vaan saa aikaan innostusta ja sitoutumista työn tekijöissä. Miksi sitten niin suuri osa johtamisesta on perinteisesti keskittynyt toisten ohjaamiseen, jopa käskyttämiseen?

Itselleni suuri oivallus syntyi, kun luin kuuntelun tasoista Marjo-Riitta ja Vesa Ristikankaan kirjasta Valmentava johtajuus. Merkittävä muutos tapahtuu, kun siirrät huomion itsestäsi toiseen, kun kinnostut siitä, millaisten silmälasien läpi toinen katsoo maailmaa. Tämä on mahdollista, kun olet riittävästi tarkastellut ensin, millaisten lasien läpi itse katsot maailmaa eri tilanteissa. Niin kauan, kun kivi painaa joka askeleella kengässäsi, voi olla vaikeaa keskittyä muiden kulkuun. Kun tunnet ja hyväksyt itsesi voit kiinnostua myös muista.

Helsingin Sanomien artikkelin ”Haluatko olla suosittu: Puhu vähemmän, kysele enemmän” kertoo siitä, että ihmisen mielihyvähormonit lisääntyvät silloin, kun saa puhua omasta itsestään ja tekemisistään. Olemalla aidosti kiinnostunut jostakin toisesta, saat tämän toisen henkilön mielihyvähormoni dopamiinin tuotannon nousemaan. Ja kun dopamiinitasot ovat korkealla, tutkitusti pystymme ratkaisemaan ongelmia, työstämään suuria tietomääriä ja saamaan tavallista enemmän uusia ideoita. Syntyy positiivinen kehä.

Yhteistä ajattelun rakentumista voidaan kuvailla kuplien avulla 

Tilassa, jossa ihmisen huomio on täysin kiinnittynyt omaan itseen hän on ikään kuin omassa kuplassaan. Jos kaksi omissa kuplissaan olevaa kohtaa, vuorovaikutus jää minäkeskeiseksi.

Esimerkiksi seuraava keskustelu kuvaa tällaista tilannetta:

”Haluaisin sinun työstävän asiaa x."
”Minulla ei ole aikaa sille tänään."
"Voisitko kysyä joltakin muulta?"

Tässä keskustelussa kumpikin katsoo asiaa vain omalta kannaltaan.

Kiinnostus toiseen ihmiseen ja hänen tilanteeseensa ei ole korkea. Huomion kohde voi myös olla jossakin toisessa asiassa tai henkilössä kuin puhujassa. Tällöin kupla sijaitsee puhujien välissä eikä kosketa erityisemmin kumpaakaan. Esimerkiksi kokouksissa huomio on usein agendassa, käsiteltävissä dokumenteissa tai edellisen kokouksen pöytäkirjassa. Jos kokouksen osallistujat kiinnittäisivät aidosti huomiota toisiinsa, moni asia edistyisi myös todellisuudessa, ei pelkästään pöytäkirjamerkinnöissä.

Kiinnitäpä asiaan huomiota seuraavan kerran palaverissa ollessasi. Kirjaa ylös jokainen kommentti, joka kertoo kiinnostuksesta toiseen ihmiseen ja hänen tilanteeseensa. Seuraa, miten ihmiset reagoivat aitoa kiinnostusta osoittaviin kommentteihin ja pistä merkille, mitä näille asioille tapahtuu palaverin jälkeen.

Vuorovaikutuksen ja motivaation kannalta paras tilanne on sellainen, kun ihmiset ovat yhteisessä kuplassa

Usein saman kiinnostuksen kohteen jakavat ihmiset ovat samassakuplassa luonnostaan. Meillä on ehkä kokemuksia keskusteluista, joissa toisen puheesta innostuu itsekin, jatkaa toisen ajatusta ja yhdessä päästään parhaimmillaan yhteiseen flow-tilaan, jossa ei enää erota, mikä on oma ja mikä toisen ajatus.

Esimiehen on myös mahdollista pyytää lupaa tulla alaisensa kuplaan. Näkökulma keskustelussa muuttuu, jos esimies haluaa tietää, miltä asiat näyttävät toisen näkökulmasta ja miten hän voi edistää alaisensa toimintaa. Toisen kuplaan pääsee olemalla kiinnostunut toisesta ihmisestä ja tämän toiminnasta, ajattelusta ja tunteista. Usein toisen kuplaan pääseminen vaatii kysymistä, sillä vain kysymällä voimme saada oikeasti tietää, mitä toinen ajattelee.

Aiemmin kuvattu tilanne voisi silloin mennä näin:

Esimiehen puhe: ”Haluaisin, että asia x menisi tänään eteenpäin. Minusta sinä olet meidän tiimistänne paras tekijä siihen. Millainen päivä sinulla on? ”

Alaisen ajatus: ”Kiva, että esimies arvostaa osaamistani. Pahus, en vaan tänään millään ehdi.”
Alaisen puhe: ”Kuulostaa tosiaan minun hommalta, mutta tänään en pysty. Mitäs tehdään?"

Esimiehen ajatus: ”Minun pulmani: asiaa pitäisi työstää tänään. Hänen pulmansa: ajan riittämättömyys. Minun täytyy auttaa häntä ratkaisemaan ensin hänen oma pulmansa. Sen jälkeen hänellä saattaa vapautua ajatteluresursseja minun pulmaani.”
Esimiehen puhe: ”Vaikuttaa siltä, että sinulla on tosi paljon töitä. Haluaisitko, että autan sinua miettimään, miten selviät työkuormastasi tänään.”

Alaisen ajatus: ”Vau, hän taitaa oikeasti olla kiinnostunut siitä, mitä minulle kuuluu. Onpa hyvä esimies!” Alaisen puhe: ”Kiitos. Se auttaisi todella. En oikein tiedä, mistä päästä tarttua näihin kaikkiin hommiin.”

Esimiehen puhe: ”Kerro minulle, mitä olet ajatellut kaikista eniten työkuormasi purkamisesta?…Mikä auttaisi sinua asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen?…Miten olet aiemmin suoriutunut vastaavista tilanteista?

Esimies jatkaa kiinnostuneena kysymistä ja alainen kertoo, oivaltaa ja innostuu (ja dopamiinitasot nousevat kohisten). Käytyään keskustelun
alainen toteaa: ”Mitä sinä toivoitkaan minun tekevän tänään? Nyt pystyn ajattelemaan
asiaa. Kolmesta neljään iltapäivällä pystyn aloittamaan asian työstämisen. Sopiiko, että jatkan sitten huomenna? Kiitos paljon, kun autoit minua saamaan tähän kaaokseen järjestystä. Nyt on paljon kevyempiolo. Alankin tästä heti hommiin. Aloitan asiasta y.

Kuplahaaste
Yhteisessä kuplassa oleminen, tekeminen, ajatteleminen ja puhuminen innostavat. Haastan kaikki piipahtamaan muiden ihmisten kuplissa päivittäin. Haaste voidaan ottaa vastaan kiinnostumalla, kyselemällä ja kuuntelemalla. Kokeilkaa ja tarkkailkaa, mitä itsessänne ja muissa ihmisissä tapahtuu!

Blogissa käytetyt kirjallisuus- ja verkkosivulähteet:
Marjo-Riitta ja Vesa Ristikangas (2013): Valmentava johtajuus
David Rock (Psychology Today 23.11.2009): (Not So Great) Expectations. Expectations: use them or be used by them.
Anna Tommola (HS 5.11.2015): Haluatko olla suosittu? Puhu vähemmän, kysele enemmän