Lupaus tavoitella parempaa

18.1.2016 12:52 0 Comments

Kirjoittaja Heini Ikävalko on organisaation käytäntöjen tutkija ja kehittäjä  (kasvatustieteen maisteri ja tekniikan tohtori).

Lupasitko laihduttaa? Entä saavuttaa enemmän töissä? Tavoitella fiksumpia työtapoja?

Toimivien käytäntöjen tavoittelu kannattaa, sillä ne rakentavat sekä yksilön työn merkityksellisyyttä että organisaation strategian toteuttamista. 

Uuden vuoden alussa tehdään uudenvuodenlupauksia erityisesti yksityiselämässä. Joulun mässäilyjen jälkeen, uudenvuodentinanvalamisen kuplivassa nosteessa on innostavaa tehdä lupauksia paremmasta tulevasta vuodesta. Tämän paremman tilan saavuttamiseksi monet meistä lupaavat tavoitella parempaa tulevaisuutta kiinteämpien reisien, aktiivisemman seuraelämän tai paremman kunnon muodossa.   

Tapahtuuko tätä organisaatioissa? Tehdäänkö työpaikoilla uudenvuodenlupauksia? Väittäisin, että vuodenvaihteen jälkeinen aika olisi otollista maaperää uudenvuodenlupauksille myös työpaikoilla. Monelle meistä on kaiken vetelehtimisen ja epäsäännöllisen elämän jälkeen ihana jättää suklaansyönti ja valvominen ja palata arkirutiineihin: kaurapuuronkeittoon, säännölliseen päivärytmiin ja tavoitteelliseen työntekoon. Tässä tunnelmassa pyrkimys parempaan kiteytyy luontevasti lupaukseen paremman tavoittelusta.  Lupauksen toteutuminen on vain muutoksen päässä.

Minkä tahansa rutiinin muuttaminen on vaikeaa. Tavat syntyvät siksi, että aivot pyrkivät välttämään turhaa työtä. Tapojen vakiintuessa toiminta automatisoituu ja aivot eivät ole aktiivisimmillaan. Tämä on toki hyvä asia, sillä elämä olisi vaikeaa, jos kaikki vähäinenkin toistuva toiminta edellyttäisi joka kerralla aktiivista ajattelua. Haaste tulee vastaan siinä vaiheessa, jos muodostunut tapa onkin huono ja sen haluaisi muuttaa. Uudenvuodenlupauksissa on kyse juuri tästä. Lyhyenä parempaan elämään pyrkivänä hetkenä tehty laihdutuspäätös saa arjessa vastaansa aivoissa vakiintuneeksi tavaksi muodostuneen keittiöön-kaapille-sohvalle-rutiinin, jonka murtaminen ei olekaan ohimennen hoidettu. Vakiintunutta tapaa on vaikea tehdä tekemättömäksi. Sen muuttaminen vaatii korvaavan tavan luomisen.  

Korvaavan tavan luomisessa pitää tunnistaa, mikä saa aikaan nykyisen toimintatavan ja mitä se tuottaa tekijälleen. Uuden tavan luomisessa sekä toiminnan käynnistävä vihje että palkkio säilytetään, mutta korvataan vanha tapa uudella. Riittävä määrä toistoja saa aikaan tavan vakiintumisen. Uuden ruoan maistamisessa 17 kertaa riittää siihen, että maku alkaa tuntua tutulta ja jopa hyvältä. Kun on päässyt käyntiin uuden liikuntaharrastuksen kanssa, se voi koukuttaa niin että lenkkipolulta tai salilta ei pidä mikään poissa. Oletko kokenut samaa hurmosta työpaikalla uuden, paremman tavan vakiintuessa? 

Uudenvuodenlupauksia tehdään usein ryhmässä, mikä onkin fiksua, sillä tapojen muuttamisessa kannustava ryhmä on tärkeä. Työpaikan tapojen muuttamiseen tarvitaan yleensä muidenkin käyttäytymisen muutosta, jolloin myös päätöksenteossa tarvitaan muita. Ei auta jos yksittäinen henkilö päättää muuttaa yksikön kokouskäytäntöjä; siihen tarvitaan koko porukka. Muutos voi kuitenkin lähteä liikkeelle yhden ihmisen ehdotuksesta. Ainakin yhtä merkittävä rooli ryhmällä on uskon vahvistamisessa ja säilyttämisessä; tapojen muuttamisessa oleellista on, että uskoo muutoksen mahdollisuuteen. 

Uudenvuodenlupaukset on hauska tapa, joka toistuvuudellaan luo mahdollisuuden jokavuotiseen ryhtikuuriin kevätkauden alussa, myös työpaikalla. Ainahan lupaukset eivät toteudu, mutta eivät toteudu kaikki strategiat tai tavoitteetkaan. Toteutumattomiin uudenvuodenlupauksiin on tapana suhtautua armollisesti ja niitä voi yrittää uudestaan seuraavalla kerralla. Mutta toisinaan ehditään maistaa ne 17 kertaa, ja muutos alkaa maistua hyvältä. 

Heini Ikävalko
heini.ikavalko@gmail.com
0500 434 072

(Inspiraationa ja lähteenä: Charles Duhigg (2014) The Power of Habit. Why We Do What We Do in Life and Business. Random House Trade Paperbacks: New York. )