Johda ihmistä muutoksessa: Kokeile projektia

5.5.2016 18:25 0 Comments

Visa Huuskonen

 

Muutos ei juurru, jos työpaikalla kehitetään vain yhtä osa-aluetta irrallaan muista. Systeemin sidokset ja sosiaaliset rihmat kiskovat toiminnan takaisin vanhoihin uriin.  

Muutosjohtamisesta on puhuttu paljon, mutta samaan aikaan arkiset tulokset näyttävät  vaatimattomilta. Miksi tieto ei auta? Guru John P. Kotter sanoo, että harvempi kuin joka kymmenes muutos-  ja kehityshanke saavuttaa alkuperäiset tavoitteensa. Teemmekö jotain systemaattisesti väärin?

Kun kokeneilta esimiehiltä kysyy, mihin voimavarat kehityshankkeissa on käytetty, tavallinen vastaus kuuluu, että 85% kaikista rahoista, ajasta ja muista resursseista meni tekniikkaan, seiniin, tai ohjelmistoihin. Ja kun kysytään, missä uudistamistyön haasteet ja ongelmat ovat, he vastaavat: ”Asenteissa, osaamisessa, muutosvastarinnassa, kulttuurissa, ihmisissä”. 

 

Ainakin 80% muutosjohtamisesta on ihmisten johtamista, mutta loppuakaan ei saa unohtaa

Tavallisin johtamisen jakolinja piirretään ihmisten ja asioiden välille. Puhutaan leadershipista ja managementista, ikään kuin erillisinä ilmiöinä. Ajatellaan, että tuloshakuinen systemaattisuus ja kurinalaisuus olisivat jotenkin vastakohtaisia humaanisuudelle, empaattisuudelle, osallistamiselle, ja hyvälle keskustelulle.

Työpaikat ovat monimutkaisia ja ne koostuvat sekä näkyvistä, että näkymättömistä osajärjestelmistä. Osajärjestelmät ovat kiinnittyneet toisiinsa erilaisilla sidoksilla. Usein näistä solmukohdista löytyy ihminen, on hän sitten trukkikuski, kirurgi, tai vaikkapa talouspäällikkö.

Käsillä on aidosti kompleksinen johtamishaaste, sekä käytännössä, että teoreettisesti. Hyvä  muutosjohtaminen tarkoittaa yksinkertaisesti hieman systemaattisempaa tapa tarttua ja vaikuttaa useisiin osajärjestelmiin samanaikaisesti. Ennen muuta kiinnitetään huomiota siellä oleviin ihmisiin. Ei yritetä siirtää suunnittelemattomasti talon yhtä nurkkaa toiseeen paikkaan, miettimättä kokonaisuutta.

 

Kuulostaa vaikeammalta kuin ehkä onkaan

Yksi käytännön ratkaisumalli muutosjohtamiseen voisi olla projektijohtamisen periaatteiden soveltaminen. Lähestymistavan voiman huomaa, jos miettii jotain tuntemaansa ja näivettynyttä kehityshanketta. Lähes aina joitakin hyvän projektin elementtejä puuttuu.  

Tavoite on ollut usvainen, tekijät ovat olleet kiinni muissa ja kiireellisemmissä hommissa, poikkeamiin ei ole puututtu, kukaan ei ottanut vastuuta, rahat eivät riittäneet, vaikeilla hetkillä johdon tuki on pettänyt…

Kun hyvää projektia yritetään määritellä arkisesti, niin vastaukset ovat tämän suuntaisia:

Projektilla on… 

 - Yhteinen kirkas tahtotila. Selkeästi ja konkreettisesti sovittu aikaansaannostavoite
 - Kasvollinen, tunnistettava asiakas tai käyttäjä
 - Aikataulu
    - - Alku ja loppu
    - - Aikataulutettuja välitavoitteita, etappeja
 - Työsuunnitelma tehtävistä ja niiden toteutuksesta; Kuka, mitä, missä, milloin, miten
 - Työsuunnitelmaa ja myös laadullisia mittareita seurataan, ja tehdään korjaavat toimenpiteet
 - Vetäjä ja toteuttavat ihmiset (nimetty, työssä ja vastuussa)
 - Tehtävään varatut rahat ja muut resurssit
 - Aktiivinen ohjausryhmä
 - ’Omistaja’, eli johdon vaikutusvaltainen edustaja, 'maksava asiakas', joka kantaa vastuuta ja huolta hankkeen onnistumisesta ja ohjaamisesta. Antaa tarvittaessa tukea, ja puolustaa vaikeina hetkinä.


Nämä projektijohtamisen hyveet ovat varmasti toimivia linjauksia myös työpaikkasi uudistuksille. Mittakaava voi vaihdella, mutta periaatteita voi soveltaa lähes aina.

Visa Huuskonen

Kirjoittaja on muutosjohtamisesta kiinnostunut yrittäjä, konsultti ja kauppatieteiden tohtori
Katso lisää osoitteesta www.leaderment.fi